lauantai 9. syyskuuta 2017

Joskus tarvitaan vain


Joskus sitä voi epämääräisen huonosti

tai ei ehkä huonostikaan

vaan epämääräisen... epämääräisesti


ja joskus niissä tilanteissa
ajelee pitkin maaseutua
kuuntelee musiikkia
vähän liian kovalla

musiikkia
jota aikoinaan rakasti

jonka jokaisesta sanasta
löysi palan itseään

jonka jokaisen tahdin
osaa vieläkin ulkoa


ja kuin vahingossa
hymy nousee huulilta silmiin
kirkuva ahdistus vaikenee

palaset loksahtavat paikoilleen


perjantai 8. syyskuuta 2017

Sinä (5v-hääpäivänä)






    Sinun kanssasi en tarvitse

    suojamuureja
    suodattimia
    naamioita


    sinun kanssasi 
    olemme samalla 
    puujalkavitsitaajuudella


    enkä koskaan ihmettele
    mitä sinä näet minussa
    sillä kanssasi 
    minäkin näen itseni kauniina


    

    

Puhevikainen puhelinmyyjä




    Kolmen vuoden epätoivoisen
    työpaikkaetsinnän jälkeen

    päätän ottaa riskin ja 
    kirjoitan hakemuksen
    muutamaan paikkaan jotka 
    tarjoavat puhelinmyyntityötä

    Minulla on puhevika mutta
    monet pitävät sitä sympaattisena

    kirjoitan hakemukseen
    vaikka viimeisin lause on valhe.


    Ja viimein
    kaikkien näiden vuosien jälkeen
   
    vihdoinkin tärppää.


    Pääsen kuukauden koeajalle

    posti tuo puhelimen ja kuulokkeet
    numerolistat ja sopimukset

    olen innoissani
    minulla on työ!
    aivan kuin olisin sittenkin aikuinen



    Puolivälissä ensimmäistä työpäivää
    löydän itseni lattialta
 
    henki ei kulje

    paniikki, pelko ja
    varma tunne kaiken lohduttomuudesta
    vyöryvät päälleni
    valtavalla tuhovoimalla

    mitä oikein ajattelin?
    puhelinmyyjä, minä?
    minä, joka valitsen 
    kampaajankin sen mukaan
    että ajan saa varattua netistä

    minä,
     joka en soita edes ystäville
    minä, 
    jonka honottavasta puheäänestä
    ei meinaa saada selvää edes kasvotusten

    olipa taas hieno idea!


 
    Kokoan itseni.
    Jatkan töitä.


    Kuukausi aikaa selvittää,
    onko minusta tähänkään.

    Voi kunpa vaan löytäisin
    paikkani työelämässä
    kaikkine ongelmineni
    pelkoineni ja epävarmuuksineni.




    Rehellisesti sanottuna
    haluaisin vain kirjoittaa.